Mene suoraan päävalikkoon Siirry päävalikkoon Kielivalikkoon

Käytämme evästeitä taataksemme, että sivusto toimii oikein, kerätäksemme tilastotietoja sekä markkinointitarkoituksissa. Tietoa käyttämistämme evästeistä ja selaimesi evästeasetuksista voit lukea kohdasta Tietoa evästeistä. Lisätietoja sivustossa evästeistä

Kansainvälistymisen uudet tuulet

vientikaupan uudet tuulet

Muutoksen tuulet puhaltavat, ja vuodesta 2017 voi tulla todellinen käännekohta viennille, vapaakaupalle ja koko maailmantaloudelle. Mutta mitä muutokset lopulta tarkoittavat pohjoismaisille vientiyrityksille? Onko syytä huoleen?

Pohjoismaisia vientiyrityksiä odottavat epävarmat ajat. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on keskeyttänyt vapaakauppaneuvottelut (TTIP) EU:n kanssa ja uhkaa ottaa käyttöön tuontitullit eli niin kutsutun rajaveron. Britannia on jättämässä Euroopan unionin ja Euroopan sisämarkkinat, ja myös Ranskassa on puhuttu Frexitistä. Protektionismi on kiistatta kasvussa.

Protektionismilla haittaa koko maailmankaupalle

– Tilanne on huolestuttava. Terrorismin uhka ja suuret siirtolaisvirrat ovat johtaneet äärioikeiston aseman vahvistumiseen. Pitkällä aikavälillä tämä merkitsee suuria rakenteellisia uhkia maailmankaupalle, sanoo Mauro Gozzo, pääekonomisti ja toimintaympäristöanalyytikko, jolla on yli 40 vuoden kokemus globaalin kaupan tutkimuksesta.

– Tilanne Yhdysvalloissa on muuttunut Trumpin myötä todella epävarmaksi. Jos Yhdysvallat ottaa käyttöön uusia tulleja tai rajaveron, se merkitsee suurta uhkaa koko maailmankaupalle. Menettelyllä pyritään suosimaan amerikkalaisia yrityksiä, mutta tullit iskisivät myös niihin kovalla kädellä, jolloin riskinä olisi suhdanteiden lasku sekä lisääntynyt työttömyys.

Gozzon mukaan ajan mittaan ilmaantuu myös riskejä, jotka kohdistuvat pohjoismaisiin yrityksiin, jos protektionismi saa lisää jalansijaa.

– Yrityksillä on oltava strategia, ja niiden on seurattava sitä, mitä maailmalla tapahtuu ja missä ne itse toimivat. Ehkä pohjoismaiset vientiyritykset tulevat jatkossa panostamaan entistä enemmän Eurooppaan markkina-alueena, arvioi Mauro Gozzo.

Maailmantalous kuitenkin elpymässä

Epävarmasta tilanteesta huolimatta maailmantalous voi Gozzon mukaan verraten hyvin.
– Yhdysvaltojen talous on kasvussa, Kiina seuraa vähitellen perässä, ja Euroopan pahimmista taloudellisista kriiseistä on jo selvitty monessa mielessä. Takanamme on hyvän kehityksen jakso.

– Lyhyellä aikavälillä, vuonna 2017 ja suuressa määrin vuonna 2018, tilanne näyttää maailmankaupan osalta itse asiassa melko valoisalta. Mielestäni suhdanteita tutkivien taloudellisten tutkimuslaitosten povaamat 3–4 prosentin kasvuennusteet ovat jopa liian varovaisia.

Tästä huolimatta kasvulukemat eivät yllä finanssikriisiä edeltäneelle tasolle.
– Pitkällä aikavälillä meidän on totuteltava hieman maltillisempaan kasvuun, ehkä noin 1–2 prosenttiin, joka tulee olemaan ”uusi normaali”.

Pohjoismailla hyvät edellytykset kansainväliselle kaupalle

Maailmanpankin raportti Connecting to Compete 2016 listasi 160 maan logistisia valmiuksia. Logistics Performance -indeksi laadittiin yhteensä tuhannelta logistiikkayritykseltä ja huolitsijalta saatujen kyselyvastausten pohjalta. Indeksi kuvaa maan suorituskykyä kuuden kriteerin avulla: tullaus, infrastruktuuri, kansainväliset kuljetukset, logistiikan laatu ja toimivuus, jäljitettävyys ja täsmällisyys.

Viimeisimmässä listauksessa Ruotsi kipusi kolmannelle sijalle maailmassa kasvattaen pisteitään huomattavasti (4,20). Ainoastaan Saksa (4,23) ja Luxemburg (4,21) sijoittuivat korkeammalle. Suomi, joka sijoittui viimeisimmässä raportissa sijalle 15, on viimeisten 7–8 vuoden aikana suunnannut logistiikkavirtojaan uudelleen.

– Matkapuhelimet ovat kadonneet vientituotteiden joukosta. Suomi on siirtynyt vahvasti elektroniikkaan painottuneista vientituotteista raskaampaan teollisuuteen, kuten teräkseen ja paperiin. Se luo aivan toisenlaisia vaatimuksia ja logistisia tarpeita, kertoo Lauri Ojala, Turun kauppakorkeakoulun toimitusketjujen johtamisen yksikön professori ja johtaja.

Pohjoismaat nähdään luotettavina kauppakumppaneina

Lauri Ojalan mukaan tavaramäärät ovat kokonaisuudessaan vähentyneet Pohjoismaissa viime vuosina. Volyymit eivät ole palautuneet vuoden 2008 kriisin jälkeen entiselle tasolleen. Jatkuva vuotuinen volyymien kasvu, jota nähtiin ennen kriisiä, ei ole jatkunut.

– Suurilla kauppavaltioilla, kuten Japanilla, Kiinalla, Saksalla ja Yhdysvalloilla, vastauspohja on suurempi ja siten myös luotettavampi. Pienemmissä maissa, kuten Pohjoismaissa, tulokset eivät ole yhtä luotettavia. Sen vuoksi neljästä viimeisimmästä tuloksesta tehdään aina yhteenveto.

– Yleisesti ottaen kaikki Pohjoismaat ovat vakaita ja sijoittuvat korkealle. Ne myös nähdään luotettavina, sekä verraten helppoina ja yksinkertaisina kauppakumppaneina.

Ojalan mukaan trendinä on, että yhä useammat kulutustuotteet, kuten vaatteet ja elektroniikka, tilataan yksittäin, jolloin logistiikkatoimijoiden merkitys korostuu.
– Logistiikkaketjuista on tullut monimutkaisempia samalla, kun luotettavuuden merkitys on korostunut. Tämä voi puolestaan vaikuttaa siihen, minne yritykset haluavat sijoittaa toimintansa.

Poliittisilla päätöksillä, konflikteilla ja katastrofeilla suuri merkitys

Kunkin maan talous on tiiviisti sidoksissa sen sijaintiin, samoin kuin sen poliittiseen tilanteeseen. Kohtalokkaat poliittiset päätökset, konfliktit tai äkillinen katastrofi voivat romuttaa maan liiketoimintaedellytykset.

Viimeisenä mainitulla listalla on Syyria vain 1,60 pisteellä. Syyria oli vielä vuonna 2010 melko normaali Lähi-idän valtio, mutta sen jälkeen sota on muuttanut maan logistiset edellytykset katastrofaalisen huonoiksi. Sama koskee myös muita listan häntäpäähän sijoittuneita maita, kuten Somaliaa ja Haitia. Myös Venäjän asema on muuttunut.

– Muutama vuosi sitten myös Venäjä ja Itä-Euroopan maat olivat kasvattamassa merkitystään maailmankaupassa. Taloudellisen ja poliittisen tilanteen muuttumisen seurauksena Venäjän talous kuitenkin romahti, ja sekä tuonti että kulutus ovat vähentyneet dramaattisesti.

– Niin kauttakulkuliikenne kuin suora kauppa ovat kärsineet kovat iskut Ukrainan ja Krimin konfliktien seurauksena sekä ruplan kurssin romahtamisen ja kauppasanktioiden myötä. Venäjän logistiikkakalusto ja kaupalliset edellytykset ovat huonossa kunnossa, eikä mikään lupaa parannusta tulevaisuudessakaan. Tämä tulee vaikuttamaan negatiivisesti erityisesti Suomeen, Lauri Ojala toteaa.

Lyhyemmät toimitusajat ja riskien minimointi tärkeintä

Kolme neljästä kansainvälisestä logistiikka-alan asiantuntijasta uskoo, että lyhyemmät läpimeno- ja toimitusajat ovat kansainvälisten yritysten suurin haaste vuonna 2017. Näin kertoo AEB:n raportti Global Trade Management Agenda 2017.

– Lyhyemmät toimitusajat ja niiden jälkeen riskien minimointi näyttävät olevan kaikkein tärkeimpiä kysymyksiä. Monet yritysten kohtaamista haasteista liittyvät kuitenkin tulleihin ja muihin tuontivaatimuksiin. Yritysten on tehtävä aktiivisesti työtä pienentääkseen kansainväliseen kauppaan liittyviä riskejään alinomaa muuttuvassa maailmassa, toteaa AEB Swedenin toimitusjohtaja Ted Roth.

AEB:n ja Baden-Württemberg Cooperative State Universityn vuodesta 2013 lähtien tekemissä vuosittaisissa tutkimuksissa haastatellaan 330 asiantuntijaa, jotka toimivat kansainvälisissä yrityksissä logistiikan, globaalin kaupan ja toimitusketjujen hallinnan (supply chain management) tehtävissä. Vaikka Brexit oli jo tiedossa useimpien vastausten saapuessa, tulokset eivät eronneet merkittävästi aikaisempien vuosien tutkimuksista.

Brexitillä suuri vaikutus kansainväliseen kauppaan

Iso-Britannia on Pohjoismaille ilman muuta merkittävä kauppakumppani, mutta ei välttämättä enää yhtä suuressa määrin kansainvälisille yrityksille yleisesti ottaen. EU-eron johdosta Britannian on neuvoteltava uudet vapaakauppasopimukset, erityisesti EU:n kanssa.

– Britannia on tehnyt esityksen rajoittavammista sopimuksista EU:n kanssa verrattuna sen sopimuksiin esimerkiksi Norjan ja Sveitsin kanssa, etenkin työvoiman vapaata liikkuvuutta koskien. Tämä tulisi vahingoittamaan monia Ison-Britannian yrityksiä, jotka ovat riippuvaisia henkilökuntansa liikkuvuudesta, sanoo Ted Roth.

Tim Rothin mukaan vaikutukset tulevat olemaan monilla tavoilla kielteisiä kaikkien Britannian kanssa toimivien yritysten kannalta, ja tilanne tulee vaikuttamaan siihen, mistä tavaroita ja hyödykkeitä tuodaan ja minne niitä viedään.

– Olen yllättynyt siitä, etteivät yritykset näe Brexitiä suurempana riskinä. Brexit vaikuttaa negatiivisesti useimpiin tärkeinä pidettyihin haasteisiin. Esimerkiksi toimitusajat pidentyvät tulli-ilmoitusvaatimusten vuoksi, Roth täsmentää.

Britannian tuontikustannukset nousevat

Kaikella todennäköisyydellä Iso-Britannia ja EU solmivat uuden vapaakauppasopimuksen, mutta sopimus ei ehdi astua voimaan ennen Britannian EU-eroa. Uuden sopimuksen neuvottelut voivat viedä 5–10 vuotta, joten ne yritykset, jotka vievät tuotteita Britanniaan, tulevat tarvitsemaan jonkinlaisen tullimenettelyn.

– Kaikentyyppiset tullimenettelyt vaikeuttavat ja hidastavat kaupankäyntiä. Myös punta tulee heikkenemään, mikä puolestaan nostaa Britannian tuontikustannuksia, Roth sanoo.

Pohjoismaille Iso-Britannia on suhteellisen merkittävä markkina-alue. Se on esimerkiksi Ruotsin neljänneksi suurin vientimarkkina-alue, mikä vastaa noin seitsemää prosenttia Ruotsin viennistä.

– Pienempien pohjoismaisten yritysten on entistä vaikeampi toimia Britanniassa. Mutta mahdotonta se ei ole. Ennen kaikkea Brexit vaikuttaa kuitenkin kielteisesti brittiyrityksiin.

Uhkana Frexit?

Ranskan presidentti Emmanuel Macron väläytti BBC:n haastattelussa Ranskan EU-eron eli Frexitin mahdollisuutta, mikäli EU ei uudistu. Mauro Gozzo ei kuitenkaan usko ”Frexitiin” tai muuhunkaan unionia enempää hajottavaan kehitykseen.

– On erittäin pieni riski, että kehitys johtaa Frexitiin. Niitä asioita, jotka sujuvat EU:ssa hyvin, pidetään nykyisin itsestäänselvyytenä, ja vain negatiiviset puolet nostetaan esiin. Emme saa unohtaa sitäkään, kuinka merkittävää EU:hun liittyminen on ollut useille jäsenmaille, kuten Portugalille ja Espanjalle, jotka olivat aikaisemmin sulkeutuneempia.

– Jäljellä olevat jäsenmaat tulevat nyt pikemminkin ryhmittymään entistä tiiviimmin EU:n ympärille. Toinen vaihtoehto näyttää liian pelottavalta.

 Lähde: PostNordin asiakaslehti Tempo 2/2017