Mene suoraan päävalikkoon Siirry päävalikkoon Kielivalikkoon

Käytämme evästeitä taataksemme, että sivusto toimii oikein, kerätäksemme tilastotietoja sekä markkinointiin. Tietoa käyttämistämme evästeistä ja selaimesi evästeasetuksista voit lukea kohdasta Tietoa evästeistä

Logistiikka haasteena tulevaisuuden myymälöissä

Myymälöiden asema tärkeimpänä kauppapaikkana on haastettuna. Kuluttajien kasvava valta ja mahdollisuus valita muunlaisia tapoja tehdä ostoksia edellyttävät myymälöiltä uudistumista. Henkilökohtaiseen kokemukseen, saumattomuuteen ja digitaaliseen lisäarvoon panostaminen on tulevaisuudessa valttia. Muutos tuo mukanaan myös logistisia haasteita. Tempo tutustuttaa sinut tulevaisuuden myymälään.

Fyysiset myymälät ovat mullistumassa. Perinteisesti ne ovat olleet paikkoja niin päivittäistavaroiden ostamiseen kuin hetken mielijohteesta shoppailuun,
mutta nyt digitalisaatio on haastamassa myymälöiden koko olemassaolon.

– Nykyään yksi asia on varma: valta on kuluttajilla, sanoo Petra Björkeson, joka vastaa PostNordin Insight-yksikön liiketoiminnan kehittämisestä.

Myymälöiden osuus kaupankäynnistä on edelleen merkittävä. Suurin ero entiseen on kuitenkin se, että myymälät ovat muuttuneet välttämättömyydestä yhdeksi monista mahdollisista vaihtoehdoista. Verkkokaupan kasvu on jo useana vuonna nakertanut myymälöiden myyntiä. Vuonna 2017 pohjoismaiset kuluttajat tekivät verkko-ostoksia yhteensä 21,7 miljardilla eurolla.

– Myymälät saavat selkäänsä. Tilavuokrat ovat korkeita etenkin houkuttelevimmissa kohteissa, ja kehitys kulkee kohti yhä pienempiä myymälöitä, joiden varastot ovat ahtaita tai joissa ei ole varastoa ollenkaan, mikä puolestaan asettaa lisähaasteita myymälöiden toiminnalle ja logistiikalle.

Kysymys kuuluu, miten tuotteiden saatavuus varmistetaan myymälässä ja kuinka usein hyllyjä on täydennettävä, Björkeson toteaa.

Myymälä nopeat toimitukset mahdollistavana, paikallisena täydennyskeskuksena

Verkkokaupan kasvaessa herää kysymys myös siitä, mikä on tulevaisuuden myymälöiden tehtävä ja tarkoitus. Yksi mahdollisuus on, että myymälät toimivat paikallisina täydennyskeskuksina, jotka mahdollistavat huippunopeat toimitukset. Tähän on tarttunut esimerkiksi Apotek Hjärtat, joka on yksi Ruotsin suurimmista apteekkiketjuista 400 myymälällään ja nopeasti kasvavalla verkkokaupallaan. Vuonna 2018 ketju panostaa vahvasti myymälöidensä kautta toteutettavaan verkkokauppaan.

– Ensimmäinen askel on käynnistää Click and Collect -palvelu 120 apteekissa. Jos verkkokauppa-asiakas tilaa tuotteen, joka on saatavilla lähialueen apteekista, hän voi noutaa tilauksensa apteekista kahden tunnin kuluessa, kertoo Apotek Hjärtat -ketjun verkkokauppapäällikkö Christina Ericsson.

Click and collect -ratkaisu otetaan kevään aikana käyttöön 60 apteekissa, ja syksyllä määrä tuplaantuu. Ericssonin mukaan seuraavassa vaiheessa verkkokauppatilauksille tarjotaan pikatoimitusmahdollisuus suoraan myymälästä.

– Kutsumme sitä click and express -palveluksi. Verkkokauppatilauksen tuotteet kerätään ja pakataan apteekissa ja toimitetaan suoraan asiakkaalle lähettipalvelun kautta.

Henkilökunnan palaute on ollut yksinomaan positiivista.

– Myymälähenkilökunta kokee olevansa osa verkkokaupan toimintaa, ja koska verkkokauppa laajentaa paikallisen apteekin toimintasädettä, myös asiakkaat hyötyvät.

Apotek Hjärtat -ketjulla on keskusvarasto Norrköpingissä, ja PostNord vastaa varaston toiminnasta sekä myymälälogistiikasta. Verkkokaupan varastosta yhtiö huolehtii itse, mutta se sijaitsee aivan keskusvaraston naapurissa, mikä mahdollistaa nopeat toimitukset.

– Panostamme apteekkiverkostomme vahvuuksiin ja kehitämme kokonaan omanlaisen ratkaisun. Siten voimme nopeuttaa toimituksia ja hyödyntää noin 2 000 farmaseuttimme osaamista entistä tehokkaammin.

Haasteeksi voi muodostua verkkokauppa- ja myymäläasiakkaiden priorisointi

Ratkaisu ei tuo mukanaan merkittäviä muutoksia henkilökunnalle, ja verkkokauppatilaukset käsitellään olemassa olevissa järjestelmissä. Jos konsepti kasvaa, haasteeksi voi muodostua verkkokauppa- ja apteekkiasiakkaiden priorisoiminen toisiinsa nähden.

– Koska takaamme, että tuotteet ovat noudettavissa kahden tunnin sisällä, voi syntyä tilanteita, joissa henkilökunnan on valittava verkkokauppatilausten käsittelyn ja apteekissa odottavien asiakkaiden palvelemisen välillä. Siksi testaamme konseptia aluksi vain sellaisissa apteekeissa, joiden kapasiteetti on riittävä. Jos verkkokauppatilausten määrä kasvaa niin suureksi, ettemme
pysy vauhdissa mukana, meidän on ratkaistava asia varaamalla apteekkeihin yksinomaan verkkokauppatilauksia käsittelevää henkilökuntaa.

Toisena haasteena on tarjonta. Keskimääräisen apteekkimyymälän valikoimaan kuuluu 2 000–3 000 tuotetta, kun Apotek Hjärtat -verkkokaupan valikoimissa on 10 000 tuotetta.

– Voi olla, että joudumme ottamaan joitakin myydyimpiä verkkokauppatuotteita myymälöiden varastoihin vastataksemme kysyntään.

Vähemmän pinta-alaa, enemmän toimintoja

Samalla kun tulevaisuuden myymälöistä tulee pienempiä pinta-alaltaan, niiden toiminnot lisääntyvät. Myymälän on täytettävä asiakkaiden odotukset tarjonnasta ja tuotteiden saatavuudesta sekä tarjottava parempia asiakaskokemuksia ja suurempaa vuorovaikutusta. Lisäksi niiden on varattava tilaa verkkokauppatoiminnalle.

– Myymälätoimintaa harjoittavien yritysten on suhtauduttava asiaan strategisesti. Samaan aikaan kun myymälät säilyttävät perinteisen toimintansa, ne on myös integroitava verkkokauppaan mahdollistamalla verkosta tilattujen tuotteiden maksuton nouto myymälästä ja palautusten käsittely myymälässä, Ericsson toteaa.

Myös tekoälyn ja esineiden internetin (Internet of Things) kehittyminen tulee
mullistamaan myymälöiden toimintaa. Tulevaisuuden myymälöissä anturit
tunnistavat myymälään saapuvan asiakkaan, minkä ansiosta hänet voidaan
ohjata suoraan oikean valikoiman luokse. Myös tarjontaa on mahdollista räätälöidä asiakkaille sopivaksi. Osto- ja maksutoiminnot voidaan digitalisoida sekä integroida uudella tavalla.

Suurin osa kasvusta on nyt verkkokauppavetoista

Nyt eletään digitalisaation aikaa. Siksi yritysten on pohdittava, mitä seurauksia sillä on omalle toiminnalle. Vähittäiskaupan alalla tämä on äärimmäisen ajankohtaista. Pohjoismaissa on jo saavutettu käännekohta nyt, kun suurin osa kasvusta on verkkokauppavetoista. Luulen, ettei muutama vuosi sitten ymmärretty, kuinka nopeaa kehitys tulisi olemaan, Björkeson sanoo.

Verkkokaupan ja myymälätoiminnan integroimisessa on nykyään kyse selviytymisestä.

– Monet ketjut ovat pitäneet myymälöitä ja verkkokauppaa erillisinä kanavina ja harjoittaneet niiden toimintaa toisistaan irrallaan. Se ei enää käy päinsä, sillä nykyajan kuluttajat eivät erottele fyysistä ja digitaalista kauppaa toisistaan. Siksi haasteena on tarjota heille monikanavainen ostokokemus, jossa kaikki toimii saumattomasti.

Björkeson korostaa myös mahdollisuuksia.

– Myymälöiden roolista tulee tulevaisuudessa entistä tärkeämpi, sillä ne mahdollistavat suhteen luomisen asiakkaisiin, vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa ja asiakkaiden innostamisen sekä lisäarvon ja asiakasuskollisuuden luomisen.

Lue koko juttu näköislehdestä

Kundservice