Ohita navigointi ja haku
Verkkopalvelumme ei tue enää Internet Exploreria. Käytä sen sijaan Chrome, Edge, Firefox tai vastaavaa selainta nopeamman ja sujuvamman käytön varmistamiseksi. Öppna i Microsoft Edge

Tervetuloa digitaaliseen kaupunkiin

Kaupungistuminen ja tehokkaiden toimitusten tarve kaupungeissa ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä kysymyksiä. Lisäksi kun digitalisaatio muuttaa tapaamme elää, kuluttaa ja viestiä, myös kaupunkien muoto ja toiminnot muuttuvat. Tempo vie sinut ajatusmatkalle tulevaisuuden digitaaliseen kaupunkiin.

Kaupunkia sanotaan usein ihmisen tärkeimmäksi keksinnöksi. Kaupungistuminen on voimakasta kaikkialla maailmassa, eikä mikään osoita tahdin hiljentyvän. Mutta miten kaupunkeja suunnitellaan? Mikä rooli arkkitehtuurilla, lainsäädännöllä, tavarantoimituksilla ja kaupunkisuunnittelulla on kaupunkeja luotaessa? Ja miten ne vastaavat liikkuvuuden ja viestinnän kasvavaan tarpeeseen ja toimivat entistä kestävämmän ja turvallisemman, konflikteista vapaan yhteiskunnan perustana?

Entä miten digitalisaatio vaikuttaa tähän kaikkeen?

– Älykkäät kaupungit ovat digitaalisia kaupunkeja. Digitaalisuus on mielestäni älykkyyttä, sanoo Helle Juul. Hän on arkkitehti ja Juul & Frost Arkitekter -arkkitehtitoimiston
toimitusjohtaja. Yritys toimii kaikilla suunnittelun tasoilla aina rakennussuunnittelusta
maisema- ja kaupunkisuunnitteluun.

– On tärkeää, että olemme johdonmukaisia siinä, miten käsitteellistämme tulevaisuudenkuvaamme ja miten muodostamme tulevaisuuden kaupunkeja. Se vaikuttaa siihen, millaisia asukkaita kaupungit houkuttelevat.

Juulin mukaan kehitys kulkee teollisista kaupungeista, joissa ihmiset vain työskentelevät, kohti holistisia kaupunkeja, joissa ihmiset haluavat yhä suuremmassa määrin osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen.

– Muutokseen suhtaudutaan hyväksyvämmin, ja siihen myös sopeudutaan paremmin.

Sosiaalinen tasapaino tärkeää

Kaupungistuminen kiihtyy ja asutus tiivistyy. Haasteeksi nousee luoda kaupunkeja, jotka ovat kaikille avoimia. Juul peräänkuuluttaa yhteiskuntaan suurempaa sosiaalista tasapainoa.

– Jos jatkamme nykyiseen malliin, törmäämme hyvinkin pian merkittävään sosiaaliseen epätasapainoon. Kaupunkien on korjattava nämä epäkohdat sekä luotava osallistavia kaupunkiympäristöjä, joissa on tilaa erilaisille asuinmuodoille ja -alueille.

– Tämä edellyttää taloudellista ohjausta ja sääntelyä. Maa-alueita omistavien ja hallinnoivien kaupunkien on varmistettava, että maata varataan myös esimerkiksi vuokra-asuntojen
rakentamiseen. Muuten markkinavoimat sysäävät tällaisen rakentamisen kokonaan syrjään.

– Meillä on Pohjoismaissa edellytykset rakentaa kaupunkeja, jotka ovat toimivia kaikille. Tämä potentiaali meidän on myös hyödynnettävä.

Näkymätön muutos

Mitä tulee rakennusten ja asuinympäristöjen digitalisoitumiseen tai älytalojen kehittämiseen, Juul ei usko, että kehitys on välttämättä kovin näkyvää.

– Kaikki on digitaalista, ja teknologian kehitys on uskomatonta. Tulevaisuuden rakennukset ovat niin älykkäitä, että niillä voi matkustaa kuuhun. Uskon kuitenkin, että ne suunnitellaan
siten, etteivät niiden älykkäät toiminnot juurikaan näy ulospäin.

– Kaikki uudet toiminnot voidaan tehdä näkymättömiksi. Olemme tulevaisuudessa jatkuvasti yhteydessä verkkoon, jossa meitä myös valvotaan. Tämä meidän on otettava huomioon. Digitalisoituneessa maailmassa meidän pitää myös oppia irtautumaan kaikesta digitaalisesta, jottemme olisi aina tavoitettavissa. Uskon, että nuoremmat sukupolvet ovat tässä meitä vanhempia taitavampia.

Tarvitaan uusia toimitusjärjestelmiä

Toinen tiiviisti rakennetun kaupungin ongelma ovat toimitukset. Juulin mukaan niihin kaivataan suurta muutosta.

– On kummallista, että kuljetusten ja jätteidenkäsittelyn kaltaiset palvelut ovat yhä pitkälti
samanlaisia kuin 50 vuotta sitten, yhtä suurine rekkoineen ja samoine rutiineineen. 

– Edessämme on murros, jossa kuljetusjärjestelmä on sopeutettava vastaamaan paremmin
kaupunkiympäristöjen tarpeisiin. Kaupunkien kehittäminen ja logistiikka ovat kuin kaksi erillistä maailmaa, jotka eivät ole vuorovaikutuksessa keskenään. Kaupunkisuunnittelussa vallitsee edelleen vahva siiloajattelu, joka jarruttaa parempien kuljetusjärjestelmien
kehittämistä.

Juulin mukaan ratkaisu voisi olla eräänlainen kaupungin sisäinen mikrologistiikkajärjestelmä, jossa toimitukset jaetaan tasaisesti useammille vuorokaudenajoille ja liikennettä häiritsevien kuljetusajoneuvojen määrää vähennetään.

– Kaupungeissa käytettävien kuljetusajoneuvojen on oltava pienempiä, minkä lisäksi tarvitaan pienempiä jakelun solmukohtia, jotka on sijoitettu tasaisesti eri puolille kaupunkia
toimitusten nopeuttamiseksi. Muuten ihmisten on muutettava kaupunkien ulkopuolelle voidakseen saada nopeita toimituksia.

Lue koko artikkeli Tempo-lehdestä.

Customer service