Mene suoraan päävalikkoon Siirry päävalikkoon Kielivalikkoon

Verkkokauppakin voi vetää vihreydellä

Kuluttajien vaatimus kestävyydestä on jatkuvassa kasvussa, mutta verkkokaupan ekoedelläkävijöiden joukossa on edelleen tilaa. Asiantuntijat kannustavat suomalaisia verkkokauppoja tarttumaan tilaisuuteen.

Ilmastonmuutoksen torjuminen saa osua kuluttajien lompakkoon ja arkisiin tapoihin – ainakin kyselytulosten perusteella. Ilmastobarometri 2019 -tutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista on muuttanut omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen vuoksi, kun neljä vuotta aiemmin luku oli vielä alle kolmannes. Lähes puolet suomalaisista kertoo vähentäneensä tavaroiden hankkimista ilmastosyistä.

Globaalissa kaupassa tämä ei tosin näy.

– Eihän kaupan arvo maailmassa ole minään vuonna vähentynyt, eikä se ole vähenemässä vielä pitkään aikaan, vaikka maapallon kantokyky ei sitä kestäkään, sanoo verkkokaupan asiantuntija Leevi Parsama. Parsama toteaa, että vaikka käytännössä kaikki suomalaiset pohtivat ilmastonmuutosta tai vähintään pelkäävät sitä, arjen ja kukkaron tasolla siihen puuttuu vasta vähemmistö. Yritykset voivat kuitenkin omilla toimillaan myös opastaa kuluttajia ympäristöystävällisempään suuntaan.

Kestävyys riittää Parsaman mukaan vain harvoin myyntivaltiksi sellaisenaan, mutta sen voi rakentaa osaksi ostopolun tunnekaarta. Kun tuote on jo herättänyt kiinnostuksen, ekologisuus voi olla se tekijä, joka varmistaa ostopäätöksen.

Ilmasto tuntuu elämisen ja olemisen jokaisella osa-alueella. Projektijohtaja Markus Terho Sitran Resurssiviisas kansalainen -tiimistä jakaa ihmisten
ympäristövaikutukset neljään luokkaan.

– Joka päivä on pakko syödä ja jossakin täytyy asua. Sitten liikutaan paikasta a paikkaan b ja joskus c:henkin, sekä lisäksi kulutetaan eli ostetaan tavaroita ja palveluita, hän luettelee.

Terho huomauttaa, että ilmastobarometrin mukaan kasvava määrä ihmisiä huomioi jo ympäristön kuluttamisessaan, eli vihreys ei jää vain ajatuksen tasolle.

– Se ei tarkoita, että yli 40 prosenttia ottaa aina joka ikisessä asiassa ympäristön huomioon, mutta trendi on nouseva. Verkkokaupassa tämä tarkoittaa Terhon mielestä sitä, että kestävyys on huomioitava kaikessa toiminnassa läpi toimitusketjun. Optimointi säästää paitsi ympäristöä myös rahaa, jos ympäristönäkökulmat pyritään huomioimaan kaikessa päätöksenteossa.

Myös Parsama kannustaa kaikkia kauppiaita pohtimaan omaa kohderyhmäänsä ekologisuuden kannalta.

– Jokaisen kauppiaan on ymmärrettävä, keitä asiakkaat ovat ja millaiset arvot heillä on. Silloin konseptin voi rakentaa suoraan heille.

Valikoimasta valintakriteereihin ja pakkausmateriaaleihin

Miten verkkokauppa sitten voi nostaa esille sitoutumistaan ekologisiin arvoihin ja kestävyyteen? Terhon mielestä verkkokaupassa kestävyysshoppailu on jopa helpompaa kuin fyysisissä liikkeissä, joissa ympäristöystävällisimpiä
vaihtoehtoja joutuu selaamaan muiden tuotteiden seasta.

– Verkkokauppa voi tehdä kestävyydestä esimerkiksi yksittäisen valintakriteerin hakutoimintoihinsa. Jos kuluttaja haluaa sitä painottaa, se kannattaa tehdä mahdollisimman helpoksi, hän neuvoo. Samalla verkkokauppa saa dataa siitä, kuinka paljon asiakkaat todellisuudessa ovat valmiita venymään kuluttaakseen kestävästi. Lisäksi asian tuominen näkyväksi ohjaa kuluttajien käyttäytymistä, sillä se saa ihmiset kiinnostumaan ja kiinnittämään siihen huomiota.

Parsama pitää ajatusta hyvänä. Hän kuitenkin näkee riskinä sen, että mikään kuluttaminen ei oikeastaan voi olla täydellisen kestävää. Siksi hän toivoo ympäristö-asioissakin suvaitsevaisuutta – ja vihreän eri syvyyksiä.

– Totta kai aito ympäristöystävällisyys pitää erottaa viherpesusta, mutta keskustelussa pitäisi olla enemmän sävyjä. Nyt fanaatikot hyökkäävät kimppuun, jos ympäristöystävällisenä markkinoitu tuote ei ole aivan
täydellinen.

Käytännössä verkkokaupat voivat pohtia omaa toimintaansa jo siitä lähtien, mitä ne ottavat valikoimiinsa. Parsaman mukaan jotkin kaupat tarjoavat vain mahdollisimman ympäristöystävällisesti valmistettuja ja kestäviä tuotteita. Toinen ääripää ovat hänen mielestään ”ala-arvoista kuraa” myyvät verkkokaupat, joissa ympäristöasioilla ei ole piirunkaan vertaa väliä.

Valmistus on siis yksi asia, johon kaikkien kauppiaiden on syytä kiinnittää huomiota, jos ne kokevat vihreät arvot omikseen.

– Ei viherpesua vaan konkreettisia tekoja. Jos on alihankintaa vaikkapa Kaukoidässä, tuotteiden on tultava vastuullisesti toimivilta tehtailta, Parsama korostaa.

Lisäksi verkkokaupassa painavat logistiikka ja pakkausmateriaalit. Vihreyden voi huomioida aina pahvin kierrätettävyydessä tai teippien liimapinnoissa. Samoin lähilogistiikka olisi Parsaman mielestä tervetullut juttu.

– Yksi suuri oire on epäterve palautuskulttuuri, kun tavaraa lennätellään edestakaisin. Sitran Terho huomauttaa, että verkkokauppojen tekemät ratkaisut ovat aina kompromissien summa: paljonko kuljetus saa maksaa, missä tuotteet varastoidaan, kuinka nopeasti asiakas haluaa pakettinsa?

– Päätöksenteossa on sitten pohdittava, miten ympäristönäkökulmat toteutuvat optimaalisella tavalla.

Lue Tempo 2/2019

Kundservice