41 prosenttia osti viimeisimmän verkko-ostoksensa velaksi – lähes puolet ostavat käytettyä halvemman hinnan vuoksi
- 41 prosenttia kuluttajista osti viimeisimmän verkko-ostoksensa velaksi eli ostoksen yhteydessä ei suoritettu suoraan maksua, selviää paketti- ja logistiikkayhtiö PostNordin tuoreesta kuluttajatutkimuksesta*. Etenkin luottokortilla maksaminen (20 %) oli suosittua, mutta myös osta nyt, maksa myöhemmin -toiminto tai osamaksu (11 %) sekä lasku (10 %) olivat käytettyjä.
- Säästöjä haetaan ostamalla edullisia tuotteita joko ulkomailta tai käytettynä. 49 prosenttia kertoo halvemman hinnan olevan tärkein syy ostaa käytetty tuote uuden sijaan.
- Eniten suomalaiset tekevät verkko-ostoksia Ruotsista (30 %), mutta Kiina (28 %) ja Saksa (27 %) ovat jo lähellä. Suosituimpia verkkokauppoja ovat Zalando (29 %), Temu (25 %) sekä Amazon (16 %). Nuorista (18–29-vuotiaat) noin neljäsosa (24 %) tekee ostoksia ulkomaisista verkkokaupoista useamman kerran viikossa.
- 82 prosenttia on ostanut fyysisiä tuotteita verkkokaupoista viimeisten 30 päivän aikana. Keskivertosuomalainen käyttää verkko-ostoksiin kuukaudessa keskimäärin 122 euroa. Eniten rahaa käyttävät kaupungeissa asuvat nuoret miehet.
Yli 82 prosenttia suomalaisista on ostanut fyysisiä tuotteita verkosta viimeisen kuukauden aikana, mutta iso osa näistä ostoksista on ostettu velaksi. Tämä ilmenee PostNordin toteuttamasta E-commerce in the Nordics -tutkimuksesta*, jossa vertailtiin 18–79-vuotiaiden suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten käyttäytymistä verkkokaupassa.
Tutkimuksen mukaan 41 prosenttia vastaajista maksoi viimeisimmän verkko-ostoksensa tavalla, jolla ostoksen maksu siirtyy tulevaisuuteen. Kyseisiä tapoja ovat esimerkiksi luottokortilla maksaminen (20 %), osta nyt, maksa myöhemmin -toiminto tai osamaksu (11 %) sekä lasku (10 %). Suosituin yksittäinen maksutapa on edelleen verkkopankkimaksu (28 %), vaikkakin sen suosio oli laskenut viime vuodesta noin neljä prosenttiyksikköä.
“Suomalaiset hakevat verkosta ostamiselta tällä hetkellä ennen kaikkea joustavuutta. Joustavuutta haetaan hintojen, mutta myös maksamisen sekä toimitustapojen, suhteen. Tämä ei ole mikään ihme, kun katsoo esimerkiksi Kuluttajaliiton alkuvuoden selvityksen lukuja suomalaisten taloudellisesta ahdingosta. Joka neljäs kokee, että oman kotitalouden taloudellinen liikkumavara ei kestä enää lainkaan menojen kasvua”, Suomen PostNord Oy:n myyntijohtaja Linda Nyberg kertoo.
Nuoret suosivat Ruotsia ja käytettyjä tuotteita, vanhemmat ikäluokat Kiinaa
Verkosta etsitään myös yhä vain edullisempia tuotteita. Samalla ilmiöllä on kuitenkin kaksi hyvin erilaista ilmenemistapaa. Toiset hakevat edullisia tuotteita ulkomailta, kun taas toiset kääntyvät käytettyjen tuotteiden pariin.
Koko Pohjoismaiden tasolla tarkasteltuna (pois lukien Islanti) Kiinasta on tullut selvästi suosituin maa verkko-ostosten tekemiselle (30 % vastaajista). Suomen tasolla suosituin maa on kuitenkin edelleen Ruotsi (30 %), mutta Kiina (28 %) kirii täälläkin ja on esimerkiksi mennyt jo Saksan (27 %) ohi. Erityisen paljon ulkomailta ostavat nuoret (18–29-vuotiaat), joista 24 prosenttia tekee useamman kerran viikossa ostoksia ulkomaisissa verkkokaupoissa.
“Ruotsista ostamisella on Suomessa pitkät perinteet, ja monet ruotsalaiset brändit ovat suomalaisille hyvin tuttuja. Samaan aikaan Ruotsin kruunun heikko tila tarkoittaa, että suomalaiset voivat välillä löytää tuotteita halvemmalla naapurista. Kiinan tarjoamat kauppapaikat sen sijaan kilpailevat aivan omalla tasollaan hintojen suhteen. Mielenkiintoista on, että eri maat puhuttelevat selvästi joitain ikäryhmiä paremmin kuin toiset. Nuoret suosivat Ruotsia, kun taas vanhemmat Kiinaa”, Nyberg toteaa.
Käytettyjen tuotteiden verkkokauppa kasvaa ulkomaisen rinnalla. Jo 30 prosenttia kuluttajista kertoi ostaneensa käytettyjä tuotteita verkosta viimeisen kuukauden aikana. Nuorilla luku on jo 60 prosenttia. Suurin syy käytettyjen tuotteiden ostamiselle uuden sijaan oli niiden edullisempi hinta (49 %). Vastuullisuus sen sijaan kiinnosti huomattavasti vähemmän (28 %). Edullisten vaihtoehtojen löytämisen lisäksi käytettyjen tuotteiden verkkokauppa tarjoaa kuluttajille myös tavan saada hieman takaisin jo aiemmin ostamiensa tuotteiden hinnasta. Viimeisen kuukauden aikana 32 prosenttia kertoi myyneensä käytettyjä tavaroita verkossa.
Nuoret ostavat verkosta lähes 100 eurolla enemmän kuussa kuin vanhemmat ikäluokat
Tutkimukseen vastanneet käyttävät keskimäärin 122 euroa verkko-ostoksiin kuukauden aikana. Miesten budjetit (139 €) olivat lähes kolmasosan naisten budjetteja (107 €) suuremmat. Suurimmat erot verkkokauppabudjettien suhteen tulivat kuitenkin vastaan ikäryhmissä. Nuoret (18–29-vuotiaat) käyttivät 168 euroa kuussa verkko-ostoksiin, kun taas esimerkiksi 65–79-vuotiailla vastaava luku oli vain 71 euroa. Nuorten budjetit olivat siis yli kaksinkertaiset vanhimpaan ikäluokkaan verrattuna. Suurissa kaupungeissa asuvat kertoivat myös kuluttavansa huomattavasti enemmän rahaa verkossa (157 €) kuin maaseudulla asuvat (91 €).
“Tutkimuksen perusteella vaikuttaa selvältä, että eniten verkkokauppaostoksiin käyttävät nuoret, kaupungeissa asuvat miehet. Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, miten myös nuoret miehet haluavat panostaa entistä enemmän ulkonäköönsä. Tämä on saattanut ohjata heidät yhä enenevissä määrin ostoksille verkkoon”, Nyberg avaa tilannetta lukujen taustalla.
Lisää tietoa suomalaisten sekä muiden pohjoismaalaisten verkkokauppakäyttäytymisestä löydät PostNordin kerran puolessa vuodessa julkaistavasta E-commerce in the Nordics -raportista.
E-commerce in the Nordics -tutkimusraportin tiedot perustuvat Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa tehtyihin kuluttajatutkimuksiin. Tutkimukset suoritettiin helmi- ja maaliskuussa 2025, ja niihin vastasi 1 000 18-79-vuotiasta henkilöä Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa. Kaikki raportissa esitetyt tiedot perustuvat kyseisiin tutkimuksiin, ellei toisin mainita.