Suomalaiset ostavat kaikkein eniten ruotsalaisista verkkokaupoista
- Neljä viidestä (80 %) suomalaisesta on tehnyt viimeisen vuoden aikana ostoksen ulkomaisesta verkkokaupasta, missä on merkittävää kasvua viime vuodesta (74 %).
- Joka neljäs (25,2 %) teki viimeisimmän ulkomaisen verkko-ostoksensa Kiinasta, mutta luvussa ei näy enää kasvua viime vuodesta (25 %).
- Kiinan ja Ruotsin sijaan suomalaiset ostavat nyt enenevissä määrin Saksasta (20,7 %), jonka suosio on noussut lähes kahden prosenttiyksikön verran viime vuodesta (19 %).
- Suomi oli ainoa Pohjoismaa, jossa ulkomaisista verkkokaupoista tehdyissä ostoksissa suosituin kohdemaa oli toinen Pohjoismaa. Ruotsi pitää kiinni ensimmäisestä sijasta (25,3 %), vaikka sen osuus pieneni viime vuodesta lähes kolmen prosenttiyksikön verran (28 %).
- Ulkomaisissa verkkokaupoissa houkuttelevat matalammat hinnat ja laajempi tuotevalikoima, mutta joka kymmenes (11 %) ei usko ulkomaisesta verkkokaupasta tilatun tuotteen saapuvan perille.
Ulkomaisen verkkokaupan kasvu jatkuu vahvana suomalaisten keskuudessa. 80 prosenttia suomalaisista on tehnyt ostoksia ulkomaisista verkkokaupoista viimeisen vuoden aikana, kun vuosi sitten luku oli 74 prosenttia, selviää paketti- ja logistiikkayhtiö PostNordin tuoreesta E-commerce in the Nordics -tutkimusraportista.
Yli 25 prosenttia eli joka neljäs suomalaisten viimeisimmistä ulkomaisista verkko-ostoksista tuli Ruotsista. Suomi on tutkimuksen ainoa maa, jossa toinen Pohjoismaa on edelleen suosituin kohde ulkomaisille verkko-ostoksille. Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa Kiina on jo ylivoimaisesti suosituin. Esimerkiksi Ruotsissa joka kolmas (33 %) ulkomainen verkko-ostos tehtiin Kiinasta.
Saksalaiset verkkokaupat haastavat sekä kiinalaisia että ruotsalaisia kilpailijoitaan
Vaikka suomalaiset tilaavat edelleen suurimman osan ulkomaisista verkko-ostoksistaan Ruotsista, sen suosio laski kolmella prosenttiyksiköllä uusimmassa tutkimuksessa. Ruotsalaisten kauppojen osuutta syö tällä hetkellä hieman odottamaton kilpailija: Saksa. Lähes 21 prosenttia suomalaisten viimeisimmistä ulkomaisista verkko-ostoksista tuli Saksasta, kun vuosi sitten luku oli 19 prosenttia. Kiinan osuus on jämähtänyt noin 25 prosenttiin.
“Saksan osuutta kasvattavat tällä hetkellä erityisesti muotiverkkokauppa Zalando sekä Amazon, sillä suomalaiset tilaavat edelleen suurimman osan Amazon-ostoistaan Saksasta. Näistä kaupoista suomalaiset kuluttajat hakevat nyt vaihtoehtoja niin ruotsalaisille kuin kiinalaisillekin toimijoille”, Suomen PostNord Oy:n myyntijohtaja Linda Nyberg avaa.
Suomalaiset suosivat ulkomaisia verkkokauppoja erityisesti niiden matalampien hintojen sekä kattavampien tuotevalikoimien vuoksi. 58 prosenttia suomalaisista kertoi hinnan olleen syy heidän viimeisimpään ulkomaiseen verkko-ostokseensa, kun muissa vertailun maissa vastaava luku vaihteli 50-52 prosentin välillä. Joka kolmas suomalainen kertoi ulkomaisen verkko-ostoksen syyksi sen, ettei kyseistä tuotetta ollut saatavilla Suomesta.
Vaikka ulkomaiset kaupat kiinnostavat selvästi suomalaisia verkkoshoppailijoita, ne herättävät myös epäilystä. Esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston tuoreessa Digiturvabarometrissa selvisi, että luottamus kotimaisiin verkkokauppoihin on noussut 75 prosenttiin, kun taas ulkomaisiin verkkokauppoihin luottaa vain 23 prosenttia. Sama ilmiö näkyi PostNordin omassa kuluttajatutkimuksessa.
“Tutkimuksestamme selvisi, että joka kymmenes suomalainen kuluttaja ei luota ulkomaisen verkkokaupan paketin saapuvan perille asti. Tämä antaa kotimaisille verkkokaupoille merkittävän kilpailuedun, sillä niihin suomalaiset luottavat todistetusti hyvin vahvasti. Lisäksi 16 prosenttia vastaajista kertoi, etteivät he löydä ulkomaisista verkkokaupoista etsimäänsä tuotetta. Näihin rakoihin suomalaisten kauppojen kannattaa iskeä”, Nyberg vinkkaa.
Tiedot perustuvat PostNordin kaksi kertaa vuodessa julkaistavasta E-commerce in the Nordics -kuluttajatutkimuksesta. Voit ladata raportin täältä >>
E-commerce in the Nordics -tutkimusraportissa esitetyt tiedot perustuvat Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa tehtyihin kuluttajatutkimuksiin. Tutkimukset suoritettiin syys- ja lokakuussa 2025, ja niihin vastasi 1000 18-79-vuotiasta henkilöä Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa. Kaikki raportissa esitetyt tiedot perustuvat kyseisiin tutkimuksiin, ellei toisin mainita.